On the other shore of the Baltic Sea.
Lakes are my scenery, sea is always a bit foreign to me.The huge cold waves carried people around like pieces of paper. Swimming and screaming made adrenaline flow.
We also made a communal sand castle:
On the right lives Haris Poteris, middle front Galadriel, behind them Jesus, on the left Sauron
..as you can see.
an environmental contemporary land art piece studying (possibly) the vocative forms of our mentors' names
on the dunes of Nida in the evening the air was lucid and calm
Heh, tuttu tunne - mä puhuin saaristossa koko ajan: "onpa tyyni toi järvi... eiku". Parasta oli kun mietin, mahtaako rantasaunan suihkujen vesi olla vesijohtovettä vai järvestä. Olisipa tuon saattanut maistaa jos olisi läheisestä lätäköstä otettu :). Toisaalta meri on tajuttoman kaunis ja mystinen, koen sen läheiseksi vaikken koskaan ole meren äärellä asunut. Ailahtelevaisuus on tuttua. Eikä oikein voi selittää sitä surun- ja onnensekaista tunnetta, kun kellui Itämeressä, murtovedessä, pimeässä, ja katsoi tähtiä. Että toden totta siinä vielä pystyy uimaan. Vielä.
VastaaPoista